Hmm.. niin se on kohta mennyt  tämäkin yö vuoro. Internet se on kumma paikka, vähän niin kuin matkustelu, siellä on kivä käydä mutta helvetin paljon mukavampi on tulla pois.  Tieni vei erinäisten hakujen kautta treffisivustolle jossa nuoret naiset etsi seuraa.. "kuva ois kiva" periaatteella.. Poimintoja seikkailun varrelta: "100% vastaus kuvan lähettäneelle",  "karvaiset älköön vaivaantuko", "tatska on must", "etsin hyväkroppaista urheilijaa joka on noin 189-191cm" iältään saisit olla noin 22-23v. VOI VOI VOI...  Tuleepa vaan mieleeni näitä ilmoituksia katsellessani kaverini tekemä muunnos junnu Vainoin biisistä: vanhoja piikoja viiksekkäitä.. Vaikka itse olenkin kuin riihen seinästä irti repäisty piru en kuitenkaan  ole katkera enemmänkin huolissani nuorison arvomaailmasta..  Kysymyksiä tuppaa mieleeni ja tässäpä niistä muutama.

 1. Mistä tuo pinnallisuus johtuu?
2. Onko kukaan neideistä ajatellut mille se pyykkilauta vatsa tai tatska näyttää sit kun ollaan 60v..?
3. eikö ihmiset enää uskalla puhua toisilleen muuten kuin virtuaalimaailman kautta?
4. Kuka perkele on keksinyt koko internet deittailun?

Tokihan tarkoitukseni ei ole yleistää.. huomasin vaan epäkohdan josta olen huolissani. Minulle äiti aina opetti että hattu kouraan ja pokkaat komiasti ja syvään kun tanssiin haet.. ja se on toiminut..  Vaikka itse en ole kolmea kymmentä nähnyt tuntuu että kehitys on menny minun ohitse..  Myö mentii mopoilla tyttöjen kanssa lempimään lähi mehtiin..  no jaa  onhan se kädestä pitäminenki lempimistä.. nykyään  treffipalstoilla ilmoitetaan jo asento mistä tykätään ja monensillako treffeillä ollaan valmiita sänkyyn.. voi  pyhä pölläys..  toki itsekkin olen avoimuuden suuri kannattaja mut jotain rajaa..  eräskin neito kirjoitti: "en etsi seksiseuraa ja vasta toisilla treffeillä saatan haluta sut viereeni". olisko tua sama hypätä suoraan toisille treffeille.??.

Se mikä tässä savolaesta sosionomia eniten ihmetyttää ja huolestuttaa on  se että neidot on 16-20 vuotiaita! sen ikäiset neidot sais minun mielestäni elää vielä normaalia nuorukaisen elämää eikä olla jo etsimässä tositarkoituksella sitä oikeaa.. Kuten Koskelan Vilho totesi tuntemattomassa: "Hättäilemällä ei tule kuin kusipäitä mukuloita" Mutta josko sitä nukkuisi asian päälle niin saattaisi elämä näyttää valoisammalle kun avaa silmänsä ensi kerran..